torstai 19. helmikuuta 2015

Niin monta päivää, vaiko sittenkään?


Enää 3 päivää ja oon ollu Japanissa 200 päivää. Ihan hullua. Onko oikeesti kulunu jo niin monta päivää? Vaikee sitä on uskoo. Elämä vaan hujahtaa aina päivä päivältä, joskus sattuu jotain jännää, pääasiassa elämä on kuitenkin melko normaalia. Käy päivittäin koulua, käy shoppailemassa, ostamassa ruokaa, pesee pyykkiä, ehkä matkustelee joskus. Aluks kun oli menossa koko ajan nyt huomaa, että on selkeesti rauhottunu ja päivät menee lähinnä dormilla tai K:n luona. Sillain se alkuhuumakin katoo. Mutta silti Japani onnistuu säilyttään sen tietyn fiiliksen, että täällä on sitä jotain. Toisaalta se puolivuotta on paljon, mutta toisaalta myös niin vähän. Tietty kaiken upeuden keskellä mullakin on ollu aikoja, jollon oon ollu aika maassa ja itkeskelly itsekseni vaan täällä huoneessa, kun tuntuu että mikään ei onnistu. Etenkin joskus varmaan kuukaus tänne tulon jälkeen, kun koulunkäynnin alku oli vähän hankala japanintuntien takia ja kun ei ollu sen kummemmin vielä muodostunu mitään ystävyyssuhteita. Kuitenkin kun meni päivä päivältä eteenpäin, alko huomaan, että ympärille oli jotenkin ihmeellisesti muodostunu kiva kaveriporukka, joiden kanssa sai viettää aikaa ja pitää hauskaa. Muistan, että siinä vaiheessa elämä täällä muuttu huomattavasti mukavemmaks. Oli ihmisiä kelle mennä randomisti jutteleen mitä vaan, ilman että tartti olla epämukava olo.

Lähes kaikki kaverit lähtikin sit vuoden vaihteessa poies, niin sitä oli vähän maassa, että taasko sitä pitää uusia ystäviä lähtee tekeen. Tuntu, et oli vähän kun lähtöpisteessä. Meijän porukasta kun kuitenkin jäi vaan oikeestaan 2 tyyppiä tänne. Kuitenkin kun vuos nyt taas lähteny käyntiin, kyllä sitä huomaa jo nyt, että noista aikasemmista vaihtareista, keiden kanssa joskus saatto jutella, niitten kanssa on nyt ollut sit enemmän ja viettäny aikaa. Jotenkin kaikki uudet vaihtarit viettää aikalailla seuraa omiensa kanssa. On uus ranskalainenryhmä ja sit amerikkalaiset. Niitä tänne lähinnä tulikin, ehkä ne viihtyy sit omiensa luona. Pari vanhaa kaveri kävi täällä myös tässä uuden vuoden jälkeen, ja oli aivan ihana nähdä niitä! Lisäks kuulin hauskoja juttuja niiltä. Taiwanilaiset kaverit oli vähän kun "kilpailleet" musta koulun alussa ja viestitelleet keskenään että "määpä puhuin Millan kaa tänään!" ja "tein Millan kaa sitä ja sitä" ja tällasta. Nauroin niin kun kuulin sen, että oikeesti?! Mulla ei ollu mitään ideaa. Se oli niin huvittavaa. Tykkäsin niistä molemmista kuitenkin tosi paljon! Joskus haluun käymään Taiwanissa päin kyllä. Toista niistä tytöistä nään ehkä vielä kevään aikana, jos onnistaa, koska se on vielä Japanissa. Ainakin meillä oli sellasia suunnitelmia. Ne oli kyllä niin hyviä tyyppejä. Myös se, että dormissa ei oo enään ketään toista suomalalaista on tosi harmi. Ei voi enää puhua Suomee ja jutella niin, että kukaan ei tajua. Meillä oli aina niin randomeita juttuja H:n kanssa ja mulla ainakin oli hauskaa, mitä nyt joskus vähän H tulistu joistakin asioista. Puhuttiin just tänään yhden tyypin kanssa, joka on samasta koulusta, että "vitsi kun H ei oo enää täällä. Se on nii hauska persoonallisuus. Tunnillakin se aina tulistu ja sano muille että älkää ny valittako enää siinä" ja kaikkee. Terkkuja vaan sinne, tiedän et luet tätä haha. Joskus mietin, et sit kun on vuosia menny, ois hienoo, jos pystytään vaihtarikaveriporukan kanssa tapaamaan joskus jossakin päin maailmaa, missä se sit ikinä oliskaan. Se olis upeeta.

Sit on tietty K. Ennen kun lähin vaihtoon sanoin yhelle kaverille naureskellen että "määhän en tuu Japanista takasin, ennen kun oon löytäny jonkun miehen sieltä". Mutta en mää nyt uskonu, että siihen mitään kovin korkeita chänsejä ois jos totta puhutaan. Onhan sitä joskus tullu oikeesti mietittyä, että oiskohan sitä joskus mahollista saada japanilainen poikaystävä?! Muistan kanssa edelleen, kun äite joskus sano, että "joskus se tuo vielä jonkun japanilaisen miehen kotiin", tai vastaavin sanoin. Naurettiin niin paljon sitä sillon. Kuka oliskaan uskonut haha. Vaikka ehkä sillonkin joskus ajattelin että "no toivotaan!!" lol. No jaa, normaalia elämää se silti on, eikä mitään ruusuilla tanssimista. Alamäkiä ja ylämäkiä niinkun suhteissa yleensäkkin. Erilaisen siittä tekee tietenkin erilaiset kulttuuritaustat ja kieli. Joskus meijän kommukointi onkin aika huvittavaa. Kerran yks kaveri talvella sano että "ootteko te aina noin??" kun näki meijän epämääräsen kommunikoinnin ja olin vähän olkia kohauttaen et "joo kai?" K puhuu mulle kuitenkin lähes aina vaan japania. Joskus se yrittää harjottaa sen enkkua, mut aika nopeesti se vaihtaa taas japaniin. Ite puolestaa puhun aika usein vaan enkkua, sillon tällön japania. Haluisin kauheesti puhua japania, mut sit kun ei pysty ilmaseen itteensä niin hyvin, monesti luovuttaa ja vaihtaa enkkuun. Se on sinänsä harmi, koska haluais kauheesti tulla paremmaks, mutta sanasto ei riitä. Joskus myös mietin kui paljon K missaa mun juttuja, koska se ei tajua enkkua. Perusjapanilaisena tapana, se ei aina sano, että "mitä?" Onneks nykyään useemmin kun aikoinaan. Ja täytyy myöntää, että joskus mietin, et mitenhän meidänkin käy sit kun palaan Suomeen toukokuun lopussa. K puhu jossain vaiheessa, että jos se tulis Suomeen vaihtoon, mutta se nyt on vähän harmaan pilven peitossa. On se myös puhunu, että se haluais työskennellä ulkomailla. Ite toisaalta haluisin tehdä harjottelin Fukuokassa, jos pystyy. Saas nähdä. Jos oikeesti löytyis joku paikka, missä viihtyis, olis aika hienoo. Kauheesti ajattelemisen aihetta.
Alkaa vaan ahdistaa koko palaaminen. Jos huomaakin, että mikään ei oiskaan liikkunu eteenpäin Suomessa ja sama arki, kun missään olis ikinä käynykkään. Luin tässä taannoin tän artikkelin. Musta aika hyvin kirjotettu. Mitähän sitten tulee oikeesti tapahtuun, kun viimein palaan Suomeen? Jumahdanko sinne? Lähdenkö taas matkaan? Kysymyksiä, kysymyksiä.

Tuntuu, että piti vielä kirjottaa jotain, mutta tällä hetkellä lyö tyhjää. Ehkä palaan myöhemmin lisäämään jos keksin, mitä se oli.


Oon täällä edelleenkin muuten kipeenä. Imusolmukkeet turvoksissa, kurkku kipee ja turvoksissa kanssa, mukavia valkosia peitteitä kurkussa. Kuumetta ei sinänsä, ehkä ihan hiukka lämpöö. Vähän päälle viikon verran jo. Mikähän tauti tääkin on?! Ensin söin lääkkeitä 5 päivää, kävin lääkärissä uudestaan, sain vahvempia antibiootteja, nyt kolmas päivä ja vaikutusta ei näy kyllä ollenkaan... millonhan tääkin parantuis :( Ei oo kiva sairastella. Inhottavaa juoksennella johkin sairaalaan tai klinikoillekkaan. Lisää stressiä vaan.


Harvinaisesti ei yhtään kuvaa! No ehkä vähän erilainen postauskin aikasempiin verrattuna. Blogi pysyy kuitenkin aika usein vähän pinnallisena, mutta aattelin nyt jakaa vähän ajatuksiakin täältä päin. Jos ens kerralla kun kirjottelisin, olisin jo terve!!!


Jaetaan tähän loppuun vaikka pari biisiä, jotka bongasin viime päivinä tässä.

Tää on nätti biisi. Tätä oon kyllä kuunnellu jo pidemmän aikaa.

UNiTElta tuli uus pv ystävänpäivänä. Ihan mukavan kuullonen.

Sattumalta tuli tämä vastaan. Tykkään.

Ja viimisenä tämä biisi. Tuli myös sattumalta vastaan ja tykästyin! Voin suositella.


Milla ☆


元気になりたいです!!


lauantai 14. helmikuuta 2015

♥ystävänpäivä♥


Toissa iltana piipahdin Nishijinin Jumble Storeen. Se on siis käytettyjen vaatteiden myymälä, kauheesti kaikkee kivaa halvalla. Hintahaarukka on jostain 300yen ylöspäin. Normi vaatteet pyörii yleensä 500yen-1000yen välillä ja merkkivaatteet jossain 1500yen-3000yen, ellei enemmänkin. Löytyy vaatteita, laukkuja, kenkiä, asusteita, korujakin vähän, niin naisille kuin miehille. Jumble storejahan löytyy ympäriä Japania, mutta koska kyseessä on tosiaan käytettyjen vaatteiden liike, valikoimien laajuus ja hintaskaala myös vaihtelee. Sen huomaa jo jopa Fukuokan sisällä. Täällä vähän syrjäsemmässä on paljon enemmän valikoimaa ja halvemmalla, mutta kun meet Tenjiniin, Fukuokan keskustaan, valikoimaa ei oo läheskään niin hyvin ja vaatteet paljon kalliimpia. Kävin myös Tokiossa Jumble Storessa, Shibuyan liikkeessä, ja sekin oli vähän niin ja näin. Kumamotossa oli puolestaan tosi kivan iso liike ja paljon valikoimaa.

Tällä kertaa itelle mukaan tuli hame ja paita! 500yen kpl.



Niin söpöjä! Olin jotain ton tyylistä hametta yrittäny ettiä jo aikasemmin. Yhden ihan kivan näin Forever21:ssä aikasemmin, mutta siinä ei ollu kun pieniä kokoja jäljellä. No mutta kiva et nyt löyty edullisesti. Kauheesti tuli kokeiltua vaatteita, mutta jos niissä on vähänkin jotain että ei istu tmv niin laitan aina suoraan poies. Tiedän, että niitä ei tulis ikinä käytettyä vaikka halpoja oiskin. Kattelin esim sellasta tosi kivaa paitaa vaan 300yen, mutta ei se ollu sit päällä nii kiva nii olkoon sit ostamatta. Aattelin tässä nyt samalla kuvata sit muutaman muunkin vaatteen, mitä oon täällä ostanu, mitä en oo täällä viä esitylly. Forever21:n alesta ostin tällaset kaks paitaa.



Tän tyylisiä paitoja on niin kiva käyttää sit kun tulee vähän lämpimämpi ja ne menee kivasti shortsien  kanssa. Toivon, että sopivat myös hyvin ton hameen kanssa minkä ostin nyt Jumble Storesta.

Tokiosta ostin sillon Koenjin yhdestä käytettyjen vaatteiden kaupasta tällasen hameen. Tää tais olla muistaakseni 300yen. En oo sitä viä osannu kauheesti käyttää.. Tarttisin mustan paidan sen kanssa. Oon yrittäny metsästää kivaa mustaa paitaa jo vaikka kui kauan, mutta kaikkialla löytyy vaan paljon söpöjä valkosia paitoja...


Ennen joulua ostin Jumble storesta tällasen hameen. Tääkin oli muistaakseni 500yen. Muistan kun kattelin, että hyllyssä oli 2 ihan samalaista hametta, toinen punamusta, toinen beigemusta, ja beige oli 1200yen. Sovitin molempia, mut punanen oli enemmän mun makuun.


H&M:n alesta nappasin nämä kaksi paitaa itelleni. 



Niin paljon punasta ja pinkkiä ja vaaleeta. No ne on kyl lempiväritkin + musta.

Tänään kävin sit kahen kaverin kanssa Canal Cityssä. Tavattiin Nakasun asemalla ja toinen kaverista oli, että "tiiättekö muuten sen ison temppelin tossa ihan vieressä?" Oltiin molemmat että ei ja piipahdettiin siihen.







Lähellä oli myös jotain tällasia käsityömuseoita ja näyttelyitä.




Lähettiin sit viimein Canal Cityyn ja kauheesti kiinalaisia ja korealaisia turisteja liikenteessä. Sit kun niillä on viä se ryhmänvetäjä siinä ja kaikkee seuraa isona massana perässä. Nähtiin täällä Canal Cityn lavalla joku tuliesitys ja myös joku tyttöbändi.


Kierreltiin vähän kauppoja. Nappasin muutamasta gachasta kuvan. Haluun ton nukkuvan Nyanko-sensein.


Tästä eteenpäin vähän kyseenalasia gachoja.




Lähettiin sit käveleen Hakatan asemalle päin, koska halusin käydä Tokyu Handsissa. Sitä ennen poikettiin yhteen toiseen temppeliin.


Täällä oli kanssa huone, jossa oli tosi iso Buddhapatsas! Sit sinne buddhan alle pääsi ja siellä oli labyrintti, tai mutkitteleva käytävä, joka kulki pilkkopimeessä. Se oli aika siisti. Siä ei siis nähny yhtään mitään.





Tokyu Handsissa oli muumi-gacha.


Otettiin Hakatan jälkeen viä metro Tenjiniin, jossa poikettiin pariin paikkaan ennen kun lähettiin takasin kotiin päin. On kyl nii väsyny olo. Ehkä voisin vaa kattoo jonkun leffan ja mennä makoilee sänkyyn. Kattelin muuten eilen illalla sen uusimman Gozilla leffan ja se oli aika hyvä! Suosittelen. Lisäks kattoin uusimman Hobitin. Ehkä voisin viä jossain vaiheessa vaivautua kattomaan sen ykkös osankin haha.


Ostin tänään myös lipun codomo dragonin keikalle! Hiii, oon niin innoissani! Ihanaa, että nään ne vielä kerran ennen kun lähen Japanista.


Hyvää ystävänpäivää kaikille lukijoille♥


Milla ☆ 


元気になりたいです!!

torstai 12. helmikuuta 2015

Karvapalloja ja sairastelua


Ennen Osakan matkaa käytiin muutaman kaverin kanssa keilaamassa ja syömässä yhessä hampparipaikassa. Oli varmaan eka hamppari Japaniin tulon jälkeen. Paikkaa on nimeltä Hungry Heaven ja se on saanu jotain kunniamainintojakin, että niillä on tosi hyvät hampurilaiset. Aika perus mun mielestä, mutta niillä oli kyllä kaikkia erikoisiakin tarjolla, kuten joku avokadoburgeri. Harmiksen mulla oli huutava nälkä, niin en muistanu kuvaa ottaa lainkaan annoksesta..



Nähtiin myös yks gacha, joka myi pikkuhousuja. Toivottavasti nää on ihan puhtaita ja uusia, ettei mitään käytettyjä..


Käytiin tosiaan siellä usj:ssä, niin mun oli pakko ostaa itelleni yks suklaasammakko! K oli ihan et "ostat itelles???? Oikeesti??" ja katoin sitä vaan et "öö, miksen ostais?" Tällanen se on sisältä.




Tässä on millasia keksejä siellä purkissa oli. Näitä oon antanu tuliaisena muutamalle tyypille. Kaikki on eri makusia. On plain, tea, maple ja vanilla.


Toissapäivänä kävin sit pienellä kävelyllä ja napsin viimein kuvia Fukuoka tornista, missä on nyt ystävänpäivä-teema. Joulunakin siinä oli lentävä joulupukki esimerkiks. Millanenhan se on ollu uutena vuonna? Kerran se oli yhtenä iltana ihan sellanen demonin punanen ja mietittiin, et mitä hittoo.





Kävelin sit rannalle, joka on ihan tän tornin takana. Hyvin hiljasta.








Eilen mentiin sit parin kaverin kanssa käymään Fukuokan kissakahvilassa. Täällä on niitä kaks. Ollaan aikasemmin käyty toisessa, mutta täällä ekaa kertaa. Saman yrityksen kahviloita tosin. Ja vitsi, vähänkö siä oli paljon kisuja.



Kivat maisemat kahvilasta.












Hintaan kuuluu yks drinkki. Me otettiin 90min ja se makso 1300yen. Tän drinkin hinta erikseen ostettuna ois joku vähän päälle 500yen. Ei siis mikään hassumpi hinta mun mielestä.




Kissat ryhty vähän levottomaks siinä, ja selvis et niillähän oli ruoka-aika!







Sit kun ne sai syötyä, suurin osa kävi nukkumaan. Pari alko riehuun myös.






Siellä oli Helsinki-kello! Tosin siinä ei ollu pattereita, et väärä aika.
















Kisujen jälkeen poikettiin muutamaan kauppaan ja ostin ittelleni viimeinkin hyödyllisen kirjan. Onomatopesta kertovan kirja. Josko siittä sais vähän opiskeltua sillon tällön.


Mullahan oli tässä matkan jälkeen ollu vähän kurkkukipeenä ja eilen kun heräsin huomasin, että mukavasti aristaa taas noi imusolmukkeiden kohdat kaulalla ja vähän turvonneetkin ehkä. Olin että voi saakeli, sain sit oikeesti kylmää siellä matkalla... olisin menny jo eilen lääkäriin, mutta olikin national holiday niin enpä sit päässytkään ennen tänä aamua. Mukavasti sai taas lääkkeitä kouraan.. musta pari vähän turhaakin lääkettä. On antibiootit, kipulääke ja sit lääke yskään ja myös siihen että lima irtoo helpommin kurkusta yms. Noitten kahden viiminen lääkkeen tarkotusta en ihan tajua kyllä. Onneks huomaa, että kyl noi heti jonkin verran vaikuttaa, nyt kun on 2x jo ottanu. Kurkun kipuun varsinkin, nyt saa nieleskellä rauhassa ilman kipua. Mutta hurjan usein noita otetaan! 3x päivässä ruoan jälkeen. Kipulääkettä 2 tablettia kerralla, mutta ne onkin vaan 200g, et ymmärrän. Kun ei nyt mitään jälkitauteja tai sivuoireita niin tulis. Vähän joku noista lääkkeistä laittaa nukuttaan, mutta se lukee myös tossa ohjelapussa jonka sain. Tällä kertaa sain siis ohjelapun, missä lukee jokaisesti lääkkeestä erikseen, kui se toimii yms. Ei kyllä silti todellakan vedä vertoja niille suomen sisällyspapruille, mitä lääkepaketeissa aina on haha. Viikon verran näitä täytyy sit syödä. Jos tän jälkeen oikeesti pysyisin terveenä. Inhottaa tällanen sairastelu.


Huomenna mennään poikkeen parin kaverin kanssa Canal cityyn. Viikonloppuna varmaan makoilen vaan täällä, ehkä kattelen leffoja. K lähtee käymään uusien vaihtareitten kanssa matkalla, jonka koulu järjestää, vähän kun ite kävin Kiotossa sillon syksyllä. Typerää, mut me vanhat vaihtarit ei saatu osallistua nyt, vaikka ihan eri kohde. Tosin vielä typerämpää on että se on laitettu just ystävänpäivälle. Jos sais sit kavereista seuraa..

Milla ☆


元気になりたいです!!